Tiedä, älä tartuta!

Kolmannes suomalaisista ei koe tietävänsä tarpeeksi C-hepatiitin tartuntatavoista – moni uskoo virheellisesti, että riskiä voi pienentää rokotteella

Noin kolmasosa (34 %) suomalaisista ei koe tietävänsä tarpeeksi C-hepatiitin tartuntatavoista. Tämä käy ilmi huhtikuussa toteutetusta kyselytutkimuksesta. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että C-hepatiitin tarttumiseen liittyy myös useita harhauskomuksia, kuten uskomus siitä, että C-hepatiitti tarttuu ruoan välityksellä ja että C-hepatiitilta voi suojautua rokotuksella.

C-hepatiitti on viruksen aiheuttama, yleensä oireeton maksatulehdus, joka tarttuu ihmisestä toiseen veren välityksellä.  Hoitamattomana virus voi aiheuttaa esimerkiksi maksakirroosia ja maksasolusyöpää. Suomessa todetaan vuosittain yli tuhat uutta tartuntaa, ja kaikkiaan C-hepatiittia sairastaa Suomessa noin 20 000 ihmistä. Puolet tartunnoista todetaan alle 30-vuotiailla, ja yleisimmin tartunta todetaan 20-24-vuotiailla.

Munuais- ja maksaliitto, Suomen Lumme ry, A-klinikka Oy sekä lääkeyhtiöt Gilead ja Msd toteuttivat huhtikuussa 2018 kyselytutkimuksen*, jossa selvitettiin suomalaisten tietotasoa C-hepatiitista. Tutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista tietää, mikä C-hepatiitti on.  Tutkimus kuitenkin osoittaa, että C-hepatiittiin liittyy useita harhaluuloja: 16 % suomalaisista uskoo virheellisesti, että C-hepatiitti voi tarttua ruoan kautta, ja 13 % uskoo tartunnan voivan tulla pisaratartuntana. Lähes puolet (46 %) uskoo myös, että tartuntariskiä voi pienentää rokotteella, mikä ei pidä paikkaansa. Suomalaisista yli puolet (55 %) uskoo myös, että jo saatu tartunta olisi tullut jollain tavalla esiin, vaikka todellisuudessa C-hepatiittivirus voi elää kehossa oireettomana vuosia.

”C-hepatiitin tartuntatavat ovat monelle suomalaiselle vielä tuntemattomia. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että meidän tulee tehdä työtä C-hepatiittitietoisuuden lisäämiseksi ja erilaisten harhaluulojen kitkemiseksi. Noudatamme Suomessa kansallista C-hepatiittistrategiaa, joka tähtää esimerkiksi näihin muutoksiin”, kertoo A-Klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Suomalaiset tunnistivat tutkimuksessa C-hepatiitin yleisimmät tartuntatavat: 68 % arvioi yleisimmäksi syyksi pistohuumevälineet, 55 % seksuaalisen kanssakäymisen ja 55 % verensiirron. Kuitenkin vain hieman yli puolet vastaajista (66 %) nimesi tartuntasyyksi verikontaktin, vaikka C-hepatiitti vaatii aina tarttuakseen molemminpuolisen verikontaktin.

C-hepatiittiin liittyy Suomessa edelleen voimakas negatiivinen leima

Potilasjärjestöt ovat havainneet, että C-hepatiittiin liittyy Suomessa yhä voimakas negatiivinen leima. Tartunnan saaneet kertovat usein kantavansa tartunnasta häpeää. Leimautumisen pelko ja häpeä voivat estää tartuntaa epäileviä hakeutumasta testeihin Hakeutumalla testiin ja hoitoon C-hepatiitti voidaan parantaa. Suomen hepatiittistrategian pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien tartunnan saaneiden hoitaminen.

”On vahingollista, että tartuntaan liittyy Suomessa paljon häpeää, sillä se ei kannusta riskiryhmiin kuuluvia käymään testeissä. Kuulemme paljon tarinoita, joissa C-hepatiitti on tarttunut esimerkiksi yksittäisestä huumekokeilusta tai ulkomailla otetusta tatuoinnista. On kohtuutonta, että tartunnan saanut joutuu elämään ennakkoluulojen kohteena eikä pahimmassa tapauksessa uskalla hakeutua testattavaksi ja hoitoon”, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Vuosille 2017–2019 tehty Suomen kansallinen C-hepatiittistrategia tähtää uusien C-hepatiittitartuntojen ennaltaehkäisyyn, testaus- ja hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseen, tartunnan saaneiden saattamiseen seurannan ja hoidon pariin sekä seurantajärjestelmän luomiseen ja seurannan tehostamiseen. Voit tutustua strategiaan osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845-8.

Voit lukea lisää myös tänään alkaneesta, C-hepatiittitietoisuuden lisäämiseen tähtäävästä Tiedä. Älä tartuta -kampanjasta osoitteesta parannettavissa.com.